keskiviikko 29. helmikuuta 2012

onnea mummi 76 vuotta

Mummillani oli eilen syntymäpäivä, mutta jos hän olisikin syntynyt päivää myöhemmin hän juhlisi nyt vasta 19. synttäriään 76. sijasta. Mutta onneksi ei näin ole niin näyttääkin nyt ihan ikäiseltään jollei nuoremmalta. Synttärilahjaksi väsäsin mummille pussukan ja sinne sisällöksi paidan.

Pussukan kankaat on Marimekon tilkkupussista.



Paidan kangas on myöskin Marimekkoa. Malli on oma sovellus t-paitakaavasta. Hihojen olisi tarkoitus olla sellaiset 3/4-mittaiset, mutta saa nähdä pitääkö vielä sovituksen jälkeen korjailla. Hirmu vaikeata yrittää tehdä yllätyksenä toiselle vaatetta. Yritin tehdä sen verran reilun, että saa sitten kavenneltua jos on tarvetta.

maanantai 27. helmikuuta 2012

puputtaja

Idea tämän mekon applikaatioon lähti tyttären unikavereista. Syntyessään lahjaksi saadut Ainu-puput ovat olleet tyttären unikavereina lähes joka yö. Pupuilla on niinkin mielikuvitukselliset nimet kuin Sininen ja Punainen pupu. Mekon pupu ei ole  kummankaan unikaveripupun näköinen, vaan äidin oman mielikuvituksen tuotetta.

Mekko on jälleen tehty Ines-tunikan kaavasta pidentämällä ja hihapuhveja pienentämällä. Mekko on velouria, jonka alkuperää en muista. Ja koska tytön lempivärejä ovat pinkki ja viloletti niin laitoin sitten resorit siitä viloletistä.

Applikaatiossa pupun kangas on velouria ja pupun mekko on Marimekon Herttoniemen myymälästä hamstratusta tilkkupussista. Tässä lähikuvassa pupu näyttää vähän pörröiseltä, mutta eiköhän nuo haituvat ekassa pesussa poistu. Pupun rusetti on tehty Pinterestissä bongatun haarukkarusettitutoriaalin mukaisesti. Nyt tiedän mitä valmisvaatteista leikatuilla henkarinauhoilla voi tehdä ja eikun rusettitehdas pystyyn.

torstai 16. helmikuuta 2012

Halinallet

Fb:n ompeluelämää ryhmässä bongasin Unikuun hunajaisen ystävänpäivänallepaidan ja se oli niin upea, että pakko oli itse yrittää apinoida kuvaa oman karhunpojan paitaan. Njoo eihän siitä nyt esikuvansa veroinen tullut, mutta onhan siinä kaks nallea, jotka halaa. Yksinkertaistin kuvaa reilulla kädellä kun ei varastoista löytynyt sopivia velourtilkkuja nallejen turpiin ja korvapallukoihin. Kärsimätön mieleni ei joutanut odottelemaan sopivan väristen tilkkujen hankkimista.

Paidan kangas on aikaa sitten kirpparilta löytynyttä paksua velouria. Kaavana on jälleen Ottobre night owl pyjamapaita koossa 104. (onks mun vauva tosiaan jo noin iso?) Poika tykkäsi paidasta ja heti halusi laittaa päiväkotiin päälle.

Applikointi ei sujunut kovin joutuisasti, kun kone teki aluksi vähän väliä kummaa sylttyä kankaan alapuolelle. Jostain taikaiskusta kuitenkin lopuksi rupesi toimimaan kunnolla vaikken mitään säätöjä tai muita muuttanut. Tähän applikaatioon kokeilin ekaa kertaa oikein applikointipaininjalkaa ja täytyy sanoa, että se oli hyvä hankinta. Onhan se ihan erilaista kun näkee mitä on tekemässä. Uusi paininjalka ei silti tee niin autuaaksi, etten uudesta koneesta haaveilisi. Äiti lupasi sen minulle ostaakin, mutta nyt olisi enää päätettävä minkä koneen haluan. Viimeiselle kierrokselle valinnassa ovat selvinneet Pfaffin select ja ambition. Eli olisi päätettävä haluanko mekaanisen vaiko elektronisen koneen. Ei ole helppoa.

keskiviikko 15. helmikuuta 2012

haukkuhatut

Lapsilla tuntuu aina olevan kaikki kaulurit ja pipot ja muut hukassa. Minimoidakseni hävikin yhdistin kaulurin ja pipon. on vain yksi kappale hukattavana. Ja tällä tavoin lapset muistaa pukea sen kaulurin helpommin kun se on kiinni pipossa. Kaavana käytetty Ottobren sivuilta ladattua lohikäärmelakin kaavaa suurennettuna.

Pojalle musta haukkupipo fleecestä ja sisäpuoli tenceljoustiksesta. Korvien kohdalle palaset PULia tuulta pitämään.

Tytölle karvaneuloksesta ja sisäpuoli ohuesta fleecestä. Ja korvien kohdille PULia myös.

Tytön hattuun piti vielä laittaa rusetti toiselle korvalle koska oli tytön mielestä muuten liian poikamainen.
Käytännössä ovat osoittautuneet oikein toimivaksi ratkaisuksi. Kovillakin pakkasilla ovat päät pysyneet lämpiminä. Tosin jos nyt tekisin uudet niin muuttaisin kaavaa sen verran, että otsa olisi paremmin peitossa.

tiistai 14. helmikuuta 2012

Sydämellistä ystävänpäivää!

Edellisenä päivänä heräsi äkillinen tarve, että täytyyhän tytöllä nyt ystävänpäivämekko olla. Saksasta kimppatilauksena tulleiden kankaiden joukosta löytyi sopivasti sydämellistä velouria ja siihen mätsäävää raitaa. Kaavana on alunperin OB night owl -pyjamapaidasta muokattua mekkokaavaa, jota on tullut useat kerrat käytettyä.

Tarkoitus oli tehdä etu- ja takakappaleet raidasta ja hihat sydämistä, mutta ennen kuin tajusinkaan olin jo leikannut hihat raidasta. No eipä tuo pahemmin haittaa ja oikeastaan sopii paremmin kun sydäntasku on sitten taas raitakankaasta. Taskun sisäpuoli on punavalkoraidallista puuvillaa.

Sydän on siis auki molemmilta sivuilta eli tasku on tuollainen kengurutasku.

maanantai 13. helmikuuta 2012

mä haluun ruunuja

Koko perheen voimin käytiin Helsingissä ja yksi etappi oli Piilo. Sieltä poika valikoi itselleen kruunuvelouria. Hiukan ihmettelin kun tarjolla olisi ollut autoja ja muita, mutta ruunuja halusi ja ruunuja sai.

Housuja poika tarvitsee ja ihan perushousut ei inspannut yhtään. Päätin sitten tehdä resorilla kantatut taskut housuihin. Turkoosit resori ja kanttaukset olisin halunnut, mutta sopivaa ei nyt tähän hätään ollut varastossa, joten laitoin tylsästi mustat. Kaavana on OB 4/11  high-jump koossa 98. Meidän pojalle sopiva kaava, joskin hiukan taisin lahkeita pidentää.

Samassa Ottobressa silmääni osui myös mighty monkey collegetakki ja sen päätin kankaasta myöskin tehdä. Suurin koko kaavassa on 92 ja siitä reiluilla saumavaroilla ja hihoja ja helmaa pidentämällä tuli oikein hyvän kokoinen. Ja koska varastoistani ei löytynyt sopivaa tarpeeksi pitkää vetoketjua niin sovelsin kauluksen vähän eri tavalla. Mun makuun settinä ehkä vähän liikaa yhtä kuosia, joten tuskin näitä tullaan settinä pitämään, mutta kuvassa nyt yhdessä niin saatiin kaksi kärpästä yhdellä venkoilulla. Takkia olisi tarkoitus pitää sitten joskus kesemmällä ihan ulkokäytössä.


Kangasta jäi vielä parin pipon verran jemmaankin. Ainakin itselle yksi kuninkaallinen pipo suunnitelmissa.

tiistai 7. helmikuuta 2012

Sydämellistä Rauhaa

Veljen perheeseen syntyi torstaiaamuna kolmas lapsi. Sormet oli syyhynnyt jo pitkään tekemään jotain pientä vaatetta. Sukupuoli vaan ei ollut tiedossa enkä halunnut unisexiä tehdä hätäpäissäni. No tyttöhän se oli. Heti oli selvää, että Ikasyrin keijukankaasta pitäisi tehdä body, koska se kangas on niin pehmeää ja hyvänlaatuista. Juuri vauvan vaatteeseen sopivaa.

Koskaan aikaisemmin en ole bodya tehnyt ja vähän epäilyttikin saanko kanttaukset tarpeeksi siististi tehtyä. Ja jotta haastetta riittäisi päätin kokeilla samaan syssyyn vielä nappilistan tekemistäkin. Kaavana 1/12 Ottobren Bert nappilistabody koossa 56.

Ja ihme kyllä kaikki onnistui yli odotusten. Napinläpiä jouduin  tosin tahkoamaan koetilkulle useamman ennen kuin sain onnistumaan. Lopputulokseen olen enemmän kuin tyytyväinen. Jos jotain on pakko rutista niin pienempiä (ja sopivamman värisiä) kam-neppareita en saanut pihdeillä puristettua niin, että olisivat pysyneet. Jouduin tyytymään pitempipiikkisiin ja isompiin väärän valkoisiin neppeihin. Tuon vielä ehkä pystyn sietämään kun nepparit jää useimmiten kuitenkin housujen alle.

Halusin myös tehdä bodylle housut kaveriksi. Housujen velour ja resori on myöskin Ikasyrilta. Aluksi mietin tuon keijukankaan ujuttamista johonkin yksityiskohtaan, mutta päädyin kuitenkin applikoimaan peppuun sydämen samasta kankaasta. Sopii sitten helpommin muidenkin vaatteiden kanssa. Housujen kaavana käytetty samaisen 1/12 Ottobren trikoohousujen kaavaa kokoa 56. Madalsin kaavan vyötäröä reilusti ja laiton resoria kuminauhan sijasta. Lahkeensuut on myös samaa velouria.

Sydän on applikoitu nukka vastakkaiseen suuntaan,että erottuu hiukan paremmin.

Ja vielä koko setti.

maanantai 6. helmikuuta 2012

Tyttösen disainia

Äiti tekisitkö mulle mekkoon tän mun piirtämän kuvan? Ja äitihän oikein innostui. Tottakai teen! Tää on sydän on sitten pinkki ja sillä on siniset silmät ja ripset ja nää kädet ja jalatkin vois olla kans siniset. Eipä siinä paljon jäänyt arpomisen varaa kun näin selvä tilaus tuli. Punaista collegea jouluompelusten jäljiltä ja hihat vuosia marinoitua kukallista paksua interlockia. Sydän-applikaatio on pinkkiä velouria. Kaavana taas Ines pidennetyllä helmalla. Uskalsin tehdä kun apinamekko on kuitenkin kelvannut tytölle kun hiharypytysten alkujärkytyksestä on selvitty. Tosin tähän pienensin hihan kaarta hiukan, että tulisi hiukan hillitymmät.

Kelpasi tytölle ja innoissaan esitteli kaikille ite tekemäänsä mekkoa :)
Tässä vielä kuvaa lähempää.

torstai 2. helmikuuta 2012

Just the way I like it

Tuli tehtyä toinenkin kun eka oli niin hyvä. Kaava piirretty kirpparilta ostetusta Nanson trikoopaidasta pidentämällä helmaa. Eli mallissa on raglanhihat, jotka on sopivan leveät, että jää kivasti pussille ennen hihansuuresoria. Malli oli helppo tehdä ja onnistui pelkällä saumurilla.
Ekan tunikan kangas on Eurokankaan palalaarista.

Tässä vielä hihansuusta lähikuvaa.

Toinen versio on mekkopituinen ja kankaana on kans Eurokankaan palalaarista haalittu neulos. Väri on just mun makuun murrettu oranssi vaikka näihin kuviin en saanutkaan ihan oikeaksi säädettyä. Kankaassa on hopeisia raitoja ja niinkuin mieskin kommentoi, että aika kiva kun noi raidat sattui menemään tolleen kohdakkain tossa hihoissa. (raglaneissa) Oikeesti ei ihan sattumasta voi puhua. Oli aika kovan työn takana, että sain kohdistettua raidat näin venyväisellä kankaalla, mutta nyt oon tyytyväinen.

Tähän versioon tein ison rusetin ja rypytin kaulusta rusetin kohdalta.

keskiviikko 1. helmikuuta 2012

apinat luistelee

Tyttö ihastui tähän kankaaseen ja halusi, että hänelle tehtäisiin siitä mekko. Kangas on sellaista ohutta fleeceä eli onkohan se nyt sitten sitä mikrofleeceä. Värit ei nyt ihan äidin makuun iske, mutta jos kerrankin tyttö tykkäis kun on saanut ihan itse sen kangaskaupasta valita. Löytyi siis Eurokankaan palalaarista. Kaavaksi valikoitui OB 6/10 Ines-tunika pidennettynä mekoksi. Ines on ollut to do -listalla jo pidemmän aikaa, mutta nyt sain vihdoin aikaiseksi kokeilla. Ja hyvän mallinenhan se meidän tytölle on.

Astuin pois omalta mukavuusalueeltani ja kokeilin fb:n ompeluelämän innoittamana saumurin diffiä. Mekon olkapäiden rypytykset on siis tehty vääntämällä diffi kaakkoon ja huristelemalla ihan ilman mitään rypytyslankoja tai framiloneja. Hyvin onnistui vaikka olinkin latautunut purkamaan jos kokeilu ei onnistu.  Todellakin laiskan keino rypyttää. Aion siis ehdottomasti käyttää jatkossakin.

Mekon hihansuiden ja helman käänteet ompelin myös tavallisuudesta poikkeavasti vähän erilaisella ompeleella ja näyttääkin ihan kivalta. Sovituskuvaa ei taida tästäkään mekosta saada kun äiti on kuulemma pilannut hienon mekon jollain ihan kamalilla rypytyksillä tossa olkapäillä. Sen siitä saa kun kerran kokeilee jotain hiukan erilaista. No mutta äitipä oppi pari uutta tekniikkaa tässä samalla, joten ei se kai ihan turhaa ollut.

Lämmikettä lapsille

Pakko oli pikaneulomuksena lapsille tehdä uutta lämmikettä kun pakkastakin nyt kerran on. Viime talven välihanskat olivat jo jääneet pieniksi ja huopuneetkin käytössä. Nämä ovat siis kintaiden alla käytettävät lisälämmikkeet. Malli muovautui ekaa hanskaa tehdessä ja sitten vaan posottelin kolme lisää. Hassua, kun lapsilla on kaksi vuotta ikäeroa, mutta kädet ovat tismalleen samankokoiset.


Tytön lapasten jälkeen lankaa jäi vielä jonkun verran ja siitä tytölle vielä hiukan muunneltuna lacy baktus.

Lankana on 100% alpakkalanka colinette hummingbird. Pari vuotta sitten Tampereen kädentaitomessuilta hamstratut ihanuudet. Kolme eriväristä vyyhteä ostin tuota lankaa kun ihastuin siihen pehmeyteen. suurin osa tuota sini-vihreäsävyistä ja yksi kokonainen vyyhti puna-kelta-vihreäkirjavaa odottelee vielä isnpiraatiota.