onnea mummi 76 vuotta

Mummillani oli eilen syntymäpäivä, mutta jos hän olisikin syntynyt päivää myöhemmin hän juhlisi nyt vasta 19. synttäriään 76. sijasta. Mutta onneksi ei näin ole niin näyttääkin nyt ihan ikäiseltään jollei nuoremmalta. Synttärilahjaksi väsäsin mummille pussukan ja sinne sisällöksi paidan.

Pussukan kankaat on Marimekon tilkkupussista.

Paidan kangas on myöskin Marimekkoa. Malli on oma sovellus t-paitakaavasta. Hihojen olisi tarkoitus olla sellaiset 3/4-mittaiset, mutta saa nähdä pitääkö vielä sovituksen jälkeen korjailla. Hirmu vaikeata yrittää tehdä yllätyksenä toiselle vaatetta. Yritin tehdä sen verran reilun, että saa sitten kavenneltua jos on tarvetta.

puputtaja

Idea tämän mekon applikaatioon lähti tyttären unikavereista. Syntyessään lahjaksi saadut Ainu-puput ovat olleet tyttären unikavereina lähes joka yö. Pupuilla on niinkin mielikuvitukselliset nimet kuin Sininen ja Punainen pupu. Mekon pupu ei ole  kummankaan unikaveripupun näköinen, vaan äidin oman mielikuvituksen tuotetta.

Mekko on jälleen tehty Ines-tunikan kaavasta pidentämällä ja hihapuhveja pienentämällä. Mekko on velouria, jonka alkuperää en muista. Ja koska tytön lempivärejä ovat pinkki ja viloletti niin laitoin sitten resorit siitä viloletistä.

Applikaatiossa pupun kangas on velouria ja pupun mekko on Marimekon Herttoniemen myymälästä hamstratusta tilkkupussista. Tässä lähikuvassa pupu näyttää vähän pörröiseltä, mutta eiköhän nuo haituvat ekassa pesussa poistu. Pupun rusetti on tehty Pinterestissä bongatun haarukkarusettitutoriaalin mukaisesti. Nyt tiedän mitä valmisvaatteista leikatuilla henkarinauhoilla voi tehdä ja eikun rusettitehdas pystyyn.

Halinallet

Fb:n ompeluelämää ryhmässä bongasin Unikuun hunajaisen ystävänpäivänallepaidan ja se oli niin upea, että pakko oli itse yrittää apinoida kuvaa oman karhunpojan paitaan. Njoo eihän siitä nyt esikuvansa veroinen tullut, mutta onhan siinä kaks nallea, jotka halaa. Yksinkertaistin kuvaa reilulla kädellä kun ei varastoista löytynyt sopivia velourtilkkuja nallejen turpiin ja korvapallukoihin. Kärsimätön mieleni ei joutanut odottelemaan sopivan väristen tilkkujen hankkimista.

Paidan kangas on aikaa sitten kirpparilta löytynyttä paksua velouria. Kaavana on jälleen Ottobre night owl pyjamapaita koossa 104. (onks mun vauva tosiaan jo noin iso?) Poika tykkäsi paidasta ja heti halusi laittaa päiväkotiin päälle.

Applikointi ei sujunut kovin joutuisasti, kun kone teki aluksi vähän väliä kummaa sylttyä kankaan alapuolelle. Jostain taikaiskusta kuitenkin lopuksi rupesi toimimaan kunnolla vaikken mitään säätöjä tai muita muuttanut. Tähän applikaatioon kokeilin ekaa kertaa oikein applikointipaininjalkaa ja täytyy sanoa, että se oli hyvä hankinta. Onhan se ihan erilaista kun näkee mitä on tekemässä. Uusi paininjalka ei silti tee niin autuaaksi, etten uudesta koneesta haaveilisi. Äiti lupasi sen minulle ostaakin, mutta nyt olisi enää päätettävä minkä koneen haluan. Viimeiselle kierrokselle valinnassa ovat selvinneet Pfaffin select ja ambition. Eli olisi päätettävä haluanko mekaanisen vaiko elektronisen koneen. Ei ole helppoa.

haukkuhatut

Lapsilla tuntuu aina olevan kaikki kaulurit ja pipot ja muut hukassa. Minimoidakseni hävikin yhdistin kaulurin ja pipon. on vain yksi kappale hukattavana. Ja tällä tavoin lapset muistaa pukea sen kaulurin helpommin kun se on kiinni pipossa. Kaavana käytetty Ottobren sivuilta ladattua lohikäärmelakin kaavaa suurennettuna.

Pojalle musta haukkupipo fleecestä ja sisäpuoli tenceljoustiksesta. Korvien kohdalle palaset PULia tuulta pitämään.

Tytölle karvaneuloksesta ja sisäpuoli ohuesta fleecestä. Ja korvien kohdille PULia myös.

Tytön hattuun piti vielä laittaa rusetti toiselle korvalle koska oli tytön mielestä muuten liian poikamainen.

Käytännössä ovat osoittautuneet oikein toimivaksi ratkaisuksi. Kovillakin pakkasilla ovat päät pysyneet lämpiminä. Tosin jos nyt tekisin uudet niin muuttaisin kaavaa sen verran, että otsa olisi paremmin peitossa.

Sydämellistä ystävänpäivää!

Edellisenä päivänä heräsi äkillinen tarve, että täytyyhän tytöllä nyt ystävänpäivämekko olla. Saksasta kimppatilauksena tulleiden kankaiden joukosta löytyi sopivasti sydämellistä velouria ja siihen mätsäävää raitaa. Kaavana on alunperin OB night owl -pyjamapaidasta muokattua mekkokaavaa, jota on tullut useat kerrat käytettyä.

Tarkoitus oli tehdä etu- ja takakappaleet raidasta ja hihat sydämistä, mutta ennen kuin tajusinkaan olin jo leikannut hihat raidasta. No eipä tuo pahemmin haittaa ja oikeastaan sopii paremmin kun sydäntasku on sitten taas raitakankaasta. Taskun sisäpuoli on punavalkoraidallista puuvillaa.

Sydän on siis auki molemmilta sivuilta eli tasku on tuollainen kengurutasku.

mä haluun ruunuja

Koko perheen voimin käytiin Helsingissä ja yksi etappi oli Piilo. Sieltä poika valikoi itselleen kruunuvelouria. Hiukan ihmettelin kun tarjolla olisi ollut autoja ja muita, mutta ruunuja halusi ja ruunuja sai.

Housuja poika tarvitsee ja ihan perushousut ei inspannut yhtään. Päätin sitten tehdä resorilla kantatut taskut housuihin. Turkoosit resori ja kanttaukset olisin halunnut, mutta sopivaa ei nyt tähän hätään ollut varastossa, joten laitoin tylsästi mustat. Kaavana on OB 4/11  high-jump koossa 98. Meidän pojalle sopiva kaava, joskin hiukan taisin lahkeita pidentää.

Samassa Ottobressa silmääni osui myös mighty monkey collegetakki ja sen päätin kankaasta myöskin tehdä. Suurin koko kaavassa on 92 ja siitä reiluilla saumavaroilla ja hihoja ja helmaa pidentämällä tuli oikein hyvän kokoinen. Ja koska varastoistani ei löytynyt sopivaa tarpeeksi pitkää vetoketjua niin sovelsin kauluksen vähän eri tavalla. Mun makuun settinä ehkä vähän liikaa yhtä kuosia, joten tuskin näitä tullaan settinä pitämään, mutta kuvassa nyt yhdessä niin saatiin kaksi kärpästä yhdellä venkoilulla. Takkia olisi tarkoitus pitää sitten joskus kesemmällä ihan ulkokäytössä.

Kangasta jäi vielä parin pipon verran jemmaankin. Ainakin itselle yksi kuninkaallinen pipo suunnitelmissa.

Sydämellistä Rauhaa

Veljen perheeseen syntyi torstaiaamuna kolmas lapsi. Sormet oli syyhynnyt jo pitkään tekemään jotain pientä vaatetta. Sukupuoli vaan ei ollut tiedossa enkä halunnut unisexiä tehdä hätäpäissäni. No tyttöhän se oli. Heti oli selvää, että Ikasyrin keijukankaasta pitäisi tehdä body, koska se kangas on niin pehmeää ja hyvänlaatuista. Juuri vauvan vaatteeseen sopivaa.

Koskaan aikaisemmin en ole bodya tehnyt ja vähän epäilyttikin saanko kanttaukset tarpeeksi siististi tehtyä. Ja jotta haastetta riittäisi päätin kokeilla samaan syssyyn vielä nappilistan tekemistäkin. Kaavana 1/12 Ottobren Bert nappilistabody koossa 56.

Ja ihme kyllä kaikki onnistui yli odotusten. Napinläpiä jouduin  tosin tahkoamaan koetilkulle useamman ennen kuin sain onnistumaan. Lopputulokseen olen enemmän kuin tyytyväinen. Jos jotain on pakko rutista niin pienempiä (ja sopivamman värisiä) kam-neppareita en saanut pihdeillä puristettua niin, että olisivat pysyneet. Jouduin tyytymään pitempipiikkisiin ja isompiin väärän valkoisiin neppeihin. Tuon vielä ehkä pystyn sietämään kun nepparit jää useimmiten kuitenkin housujen alle.

Halusin myös tehdä bodylle housut kaveriksi. Housujen velour ja resori on myöskin Ikasyrilta. Aluksi mietin tuon keijukankaan ujuttamista johonkin yksityiskohtaan, mutta päädyin kuitenkin applikoimaan peppuun sydämen samasta kankaasta. Sopii sitten helpommin muidenkin vaatteiden kanssa. Housujen kaavana käytetty samaisen 1/12 Ottobren trikoohousujen kaavaa kokoa 56. Madalsin kaavan vyötäröä reilusti ja laiton resoria kuminauhan sijasta. Lahkeensuut on myös samaa velouria.

Sydän on applikoitu nukka vastakkaiseen suuntaan,että erottuu hiukan paremmin.

Ja vielä koko setti.